Säännöt ja strategia

Myytit ja legendat

Myytit ja legendat

Kasinoiden maailmaan liittyy tiettyjä sitkeitä legendoja, jopa myyteiksi luonnehdittavia tarinoita, jotka eivät katoa kulumallakaan. Juuri kun luulen, että ehkä tämäkin legenda on vihdoin saatu oiottua ja sitä ei enää kuule – eikö vain se putkahdakin jostain taas esiin. Toisaalta nämä myytit ovat kiinteä ja tärkeä osa kunkin pelin fiilistä, ”folklorea” ja tarinaa. Varmastikaan moni niiden levittäjä ja niistä puhuva ei itsekään usko niihin, kunhan vain haluaa esiintyä hyvänä tarinankertojana ja päästä vähän pätemään. Sehän on ihan inhimillistä, jo pienenä kerrottiin yökylässä ja leirinuotioilla kaikenlaisia myyttisiä kauhutarinoita murhaajista ja ties mistä juuri näillä seuduilla vaeltavista pahantahtoisista henkiolennoista ja yksisarvisista...

Tiedän, että tämä myyttien ja legendojen oikominen ja selventäminen on melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta pyrin silti taas oikomaan eräitä blackjackiin aiheettomasti liittyviä vääriä käsityksiä ja myyttejä. Sitä saan tosin varmasti tehdä lopun elämääni, mutta mitäs siitä. Olenkin aina nähnyt itseni väsymättömänä totuuden puolesta taistelijana. En siis aio luovuttaa ja lopettaa!

Paikka pöydän reunalta

Kuten tiedämme, blackjackia pelataan pöydässä ja pelaajat kerääntyvät pöydän äärelle. Tämä merkitsee sitä, että pelaajien on luonnollisesti istuttava jollakin tietyllä paikalla. Parhaasta ja huonoimmasta paikasta on luonnollisesti liikkeellä kaikenlaista teoriaa. No, olisivatkohan kasinot jo tehneet asialle jotakin, jos jokin paikoista – esimerkiksi pöydän päässä istuminen – todella antaisi pelaajalle erityistä etua? Niinpä: aivan varmasti olisivat. Tähänkin myyttiin pureudumme tarkemmin.

Uuden korttipakan käyttäminen

Eräs pelaaja kertoi meille pelaajasta, joka oli aikanaan valittanut kasinon johtoportaalle melko merkillisestä asiasta. Hän laittoi nimittäin tappiollisten peliensä syyksi jakajan pelissä käyttämän upouuden korttipakan. Mielestämme tämä kuulosti melkoisen merkilliseltä syytökseltä, ja pikemminkin tekosyyltä kuin miltään muulta. Kukaan toimituksessamme ei ollut aiemmin kuullut tällaisesta. Tutkimme asiaa kuitenkin hieman lähemmin, ja saimme pian huomata ettei kuulemassamme kertomuksessa ole kyse yksittäistapauksesta – ilmeisesti moni muukin on laittanut tappionsa uuden korttipakan syyksi.

Martingale-strategian täydellinen varmuus

Varmasti kiistatta kaikkein tunnetuin tunnetuin strategia on Martingale- eli suomalaisittain Martingaali-strategia. Sitä sovelletaan useissa peleissä, myös blackjackissa. Aina löytyy ihmisiä, jotka väittävät se on olevan täysin varma strategia. No, sitä se ei tietenkään ole. Kerromme artikkelissamme miksi näin ei voi olla. Emme silti kiistä, etteikö martingaali ja eräät sen variaatiot voisi olla käyttökelpoisia. Mitään yhtä varmaa ja voitot joka kerta takaavaa strategiaa ei ole olemassa, siitä voi ihan jokainen olla varma.

Korttien laskeminen on vain neroille

Blackjackiin liitetään aina korttien laskeminen. Ensi kertaa korttien laskeminen tuli suuren yleisön tietoon 1960-luvun alkupuolella, Edward O. Thropin kirjoittaman ”Beat the Dealer” -kirjan julkaisun myötä. Kirjasta tuli todellinen bestseller ja lähes jokainen sen lukenut tai ainakin sitä selannut jannu säntäsi mahdollisuuksiensa mukaan lähimmälle kasinolle kortteja laskemaan. Suurin osa melko laihalla menestyksellä, totta kai. Vuonna 1988 valkokankaalle iskeytyi Dustin Hoffmanin ja Tom Cruisen tähdittämä Rainman eli Sademies. Yhtenä leffan vahvoista sivujuonteista oli korttien laskeminen, tosin melko poikkeuksellisella tavalla. Tämän leffan takia moni luulee, että pitää olla erityislahjakas tai aivan poikkeuksellisen autistisen laskupään omaava pystyäkseen laskemaan kortteja. Ihan näinkään ei asian laita ole. Korttien laskeminen voi olla parhaimmillaan todella hyödyllistä.

Piditkö lukemastasi?
Jaa siis sisältö eteenpäin!