Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehdot 2/3

Suomen rahapelilaki on uudistumassa, ja lisenssijärjestelmä saattaa olla vain ajan kysymys. NettiCasinoSuomen kasinouutiset käy kolmeosaisessa artikkelisarjassa läpi, mitä hallituksen esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista lopulta sanookaan aiheesta. Tämä on artikkelisarjan toinen osa.

Lisenssijärjestelmän hyödyt

Esiselvityksen perusteella mahdollinen lisenssijärjestelmä saattaisi sisältää valtion kannalta useita selviä hyötyjä. Selvimpänä hyötynä on tietenkin lisenssijärjestelmän potentiaali pelien ohjaamisessa säänneltyjen pelien piiriin. Tällä hetkellä suomalaiset pelaavat edelleen ensisijaisesti Veikkauksella, mutta netissä pelattavista peleistä jo lähes puolet suuntautuvat netin ulkomaisille kasinoille. Tuoreimman arvion mukaan digitaalisista peleistä ainoastaan 52 prosenttia pelataan Veikkauksella, kun taas 48 prosenttia peleistä pelataan kasinoilla, joita Suomi ei sääntele.

Lisenssijärjestelmässä ulkomaiset toimijat saataisiin suomalaisen sääntelyn piiriin, mikä mahdollistaisi paitsi pelien tarjoamisen mahdollisten suomalaisten vastuullisen pelaamisen velvoitteiden mukaisesti, myös kasinoiden keräämien tuottojen verottamisen. Lisäksi lisensoiduilta kasinoilta perittäisiin tietenkin lisenssimaksu, joka esimerkiksi Ruotsissa maksaa jo itsessään 400 000 kruunua. Tulokset sekä Ruotsista että Tanskasta ovat varsin lupaavia, sillä näissä maissa jo jopa 90 prosenttia peleistä pelataan säännellyillä pelisivustoilla.

On huomioitavaa, ettei esiselvityksessä puhuta kaikkien rahapelien siirtämisestä lisenssin alaisuuteen ja alan täydestä vapauttamisesta, eikä tällaista olla muutenkaan esitetty suomalaisessa keskustelussa. Lähtökohtaisesti lisenssin alaisuuteen siirtyisivät ainoastaan netissä toimivat kasinot, kun taas esimerkiksi lottopelit, raaputusarvat sekä fyysiset pelikoneet jäisivät edelleen Veikkauksen yksinoikeuksiksi.

Koska Suomi olisi valmis lisenssijärjestelmään?

On huomioitavaa, että vaikka päätös lisenssijärjestelmään siirtymisestä tehtäisiinkin pikaisesti, eivät rahapelit vapautuisi yhdessä silmänräpäyksessä. Esiselvitys korostaa, että lisenssijärjestelmän tulisi perustua huolelliseen selvitystyöhön esimerkiksi rahapelihaittojen vähentämisen suhteen, minkä vuoksi lisenssijärjestelmää koskevan sääntelyn valmistelulle tulisi varata merkittävästi aikaa.

"Lähtökohtaisesti lisenssin alaisuuteen siirtyisivät ainoastaan netissä toimivat kasinot"

Lisäksi tulee huomioida valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien huomiointi, mikä tarkoittaa esimerkiksi perusoikeuksien, elinkeinovapauden sekä lastensuojelun huomioimista lain valmistelussa. Mahdolliset lainsäädäntötoimenpiteet on perusteltava huolellisesti.

Esiselvityksessä kuitenkin huomioidaan, että Suomen nykyinen järjestelmä toimii kanavointikykynsä osalta onnettomasti, joten muutoksia vaaditaan pikaisesti. Päätöstä tulevien muutosten suunnasta toivotaankin esiselvityksessä mahdollisimman pian – käytännössä heti, kun uusi eduskunta on huhtikuussa aloittanut työnsä.

Jos päätös lisenssijärjestelmästä saadaan tehtyä nopealla tahdilla vuoden 2023 aikana, olisi lisenssijärjestelmä esiselvityksen mukaan mahdollista ottaa käyttöön jo kuluvan vaalikauden aikana eli neljän vuoden sisällä. Tätä tukevat myös Ruotsin ja Tanskan esimerkit. Ruotsissa päätös rahapelialan uudistamisesta tehtiin vuoden 2014 vaalien jälkeen, yksityiskohtainen ehdotus rahapelijärjestelmän lisensoinnista luovutettiin ministerille 31.3.2017 ja lisenssijärjestelmän sisältävä uusi rahapelilaki astui voimaan lopulta vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä.

Tanskassa hallitus ehdotti lisenssijärjestelmään siirtymistä ja markkinoiden avaamista jo vuonna 2009. Monopolista luovuttiin vuonna 2012, jolloin maa otti käyttöön online-vedonlyöntiä koskevan toimilupajärjestelmän. Sittemmin lakia on muokattu ja uudistettu säännöllisesti.

Paljonko lisenssijärjestelmä voisi tuottaa?

Esiselvitys ei juurikaan ota kantaa siihen, kuinka runsaasti lisenssijärjestelmä voisi Suomelle tuottaa, sillä varsinaista perinpohjaista selvitystä aiheesta ei vielä ole tehty. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että pelaamisen kanavoiminen merkittävästi entistä laajemmin säänneltyjen pelien pariin kasvattaisi samalla myös valtion tuottoja. Kun tällä hetkellä digitaalisista peleistä noin puolet pelataan ulkomaille niin, ettei valtio saa tästä mitään, on Tanskassa jo lähes 90 prosenttia peleistä sääntelyn piirissä.

Valtio pääsisi käärimään lisenssijärjestelmässä tuottoja niin lisenssimaksujen kuin verotuksenkin kautta. Esimerkiksi Tanskassa on jo lähes 800 lisensoitua toimijaa, jotka maksavat myös runsaita lisenssimaksuja. Ruotsissa lisenssimaksu itsessään on 400 000 kruunua. Samalla lisensoidut toimijat maksavat tuotoistaan veroa, joka on verrokkimaissa tavattu säätää jonnekin 18 ja 29,5 prosentin välimaastoon.

Jos lisenssijärjestelmä lisää pelaamisen määrää, tulee lisää tuottoja myös tätä kautta. Esimerkiksi Ruotsissa rahapelialan tuotot kasvoivat viime vuonna, kun Suomessa puolestaan tuli laskua. Vaikka esimerkiksi markkinointi todennäköisesti vapautettaisiin lisenssijärjestelmän myötä, ei rahapelialan vapauttamisen kuitenkaan uskota näkyvän merkittävästi pelaamisen määrässä. Esiselvityksessä huomioidaan, ettei aihetta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa ole juurikaan löydetty eroja pelaamisen määrän ja pelihaittojen suhteen sen mukaan, onko käytössä yksinoikeusjärjestelmä vai lisenssijärjestelmä.

Verotus ja vaikutus valtiontalouteen

Esiselvityksessä huomioidaan, että selvitystä luodessa on ollut tarjolla vain vähän luotettavia arvioita, jotka käsittelisivät mahdollisen uudistuksen vaikutusta verotukseen ja valtiontalouteen. Siksi lisenssijärjestelmään siirtymisen vaikutuksia valtiontalouteen tulisi vielä pyrkiä tutkimaan osana asian jatkovalmistelua.

Peruskonsepti on kuitenkin tässä vaiheessa selvillä. Lisenssijärjestelmän alaisuudessa toimivat rahapeliyhtiöt maksaisivat tuotoistaan veroja valtiolle Veikkauksen nykyisin maksaman arpajaisveron tavoin, minkä lisäksi maksettaisiin myös erillinen lisenssimaksu. Verotuksen ja lisenssimaksujen tulisi luonnollisesti olla sellaisella tasolla, että alan suuret toimijat näkisivät maksut kohtuullisina ja Suomen järkevänä liiketoimintaympäristönä, eivätkä tarkoituksella jättäytyisi lisenssijärjestelmän ulkopuolelle tarjoten pelejä entiseen tapaan.

Esiselvityksen laatijoiden käsitys on, että veroaste tulisi asettaa 20 ja 25 prosentin välille, mikä olisi hyvin linjassa myös muiden Pohjoismaisten lisenssijärjestelmien kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaisesti käytössä olisivat erilliset lisenssit kasinopelejä sekä vedonlyöntiä varten, minkä lisäksi erillinen lisenssi olisi myös pelijärjestelmiä toimittaville tahoille. Selvityksen mukaan tulisi pohtia myös erillistä lisenssiä rahapeliteknologiaa tarjoaville yhtiöille. Ruotsissa tällainenkin on jo käytössä.

Muista lukea myös artikkelisarjamme muut osat.